Satakunnan Sairaanhoitopiirin

Tiedon tarpeisiin vastaaminen on merkittävä keino parantaa potilaan ja hänen omaistensa onnistunutta kotiutusta sairaalasta ja siten osa mahdollisimman hyvää loppuelämän hoitoa. Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden määrä lisääntyy ja ohjauksen kehittäminen on olennaista hoidon laadun turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän omaistensa tiedonsaantia ja -tarpeita sairaalasta kotiutumisen yhteydessä ja sen jälkeen. Menetelmänä oli kartoittava kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin kahteen tietokantaan (PubMed ja CINAHL) syyskuussa 2021 ja haut päivitettiin elokuussa 2022 ja syyskuussa 2023. Hakuja täydennettiin manuaalisesti. Hakutuloksia oli yhteensä 1 132, joista mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimukseen valittiin mukaan 14 artikkelia. Suurin osa tutkimuksista oli laadullisia (12). Lisäksi yksi oli monimenetelmätutkimus ja yksi määrällinen tutkimus. Palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän omaisensa kokivat saaneensa sairaalasta tietoa sairaudesta ja ohjeita kotona selviytymiseen. Tiedontarpeet liittyivät sairauden ennusteeseen, oireisiin ja hoitoon, terveydenhuollon palveluihin, kotona selviytymiseen ja tiedonkulkuun. Potilailla ja omaisilla oli erilaisia tiedontarpeita. Potilaat ja omaiset ovat tuoneet esille tiedontarpeiden olevan yksilöllisiä. Tietoa tulisi saada toistettuna ja ymmärrettävästi kotitutumisen hetkellä ja sen jälkeen. Omaisten ja potilaiden erilliset tiedon tarpeet tulisi tunnistaa ja huomioida ohjauksessa. Hoidon jatkuvuus tulisi turvata ammattilaisten välisellä yhteistyöllä ja hyödyntämällä erilaisia tiedonsiirron menetelmiä.

Turvallinen lääkehoito on keskeinen osa sairaanhoitajan työtä. Turvallista lääkehoitoa on tutkittu lääkitysvirheiden avulla, mutta turvallista ja ammattimaista lääkehoitoa tukevista asioista on vähemmän aiempaa tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden näkemyksiä siitä, mikä nykyisessä lääkehoidon hallintajärjestelmässä tukee turvallista ja ammattimaista lääkehoitoa. Lääkehoidon hallintajärjestelmällä tarkoitetaan kaikkia lääkehoidon antamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä ohjaavia ja tukevia organisaation rakenteita ja käytäntöjä. Tutkimus toteutettiin yhdessä Suomen keskussairaalassa. Aineisto kerättiin kaksoiskäännetyn Medication Administration System – Nurses Assesment Scale (MAS - NAS) -mittarin avoimen osion ja taustakysymysten avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Turvallista lääkehoitoa tuki säilytyspaikan asianmukaisuus, tarvikkeiden tarpeenmukaisuus, lisätiedon saatavuus lääkkeistä, sähköisen järjestelmän hyödyllisyys ja hyvä käytettävyys, potilaskohtaisten tietojen saatavuus, lääkityksen varmistusmahdollisuus, tarkistuskäytäntöjen ja lääkehoidon osa-alueestaan vastuun kantaminen. Ammattimaista lääkehoitoa tuki yhteistyössä toimiminen ja ajan tasalla pysyminen. Tukeakseen turvallista lääkehoitoa johtajien tehtävänä on tarjota lääkkeille asianmukaiset säilytystilat ja hoitotyöntekijöiden käyttöön tarvittavat tarvikkeet sekä sellaiset välineet, että lääkityksessä tarvittavat tiedot ovat saatavilla ja lääkitys on mahdollista varmistaa. Tarkistuskäytännöt tulee ottaa käyttöön ja varmentaa, että kaikki tuntevat lääkehoidon vastuunsa. Sähköisen järjestelmän hyvä käytettävyys ja hyödyllisyys hoitotyöntekijöille on keskeistä turvalliselle lääkehoidolle. Ammattimaista lääkehoitoa vahvistavat tiedon jakaminen ja esimiesten kannustus yhteistyössä toimimiseen, kouluttautumiseen ja aktiiviseen tiedonhakuun.

A 15-year old boy dropped out of school, withdrew into his home and, on inquiry upon the matter, threatened with suicide. Upon disentangling the issue it turned out that the boy perceived his urinary tract disease and associated pediatric surgery procedures so shameful and distressing that they had eventually exceeded his psychic ability. The mental state of the boy improved with therapeutic discussions and adolescent psychiatric rehabilitation.